/Tuulta ja tuiverrusta

Tuulta ja tuiverrusta

Glamping-kausi polkaistiin käyntiin varsinaisessa tuulessa ja tuiverruksessa, sillä kauden avajaisviikonloppuun sattui yksi talven tuikeimmista myrskyistä. Lunta tuli vaakatasossa ja pakkastakin oli yli 10 astetta, mutta hienosti lämpimässä teltassa yöpyjät majoittuivat. Olemme oikeastaan itsekin hieman yllättyneitä siitä, miten hyvin kaikki toimii myös todellisessa talvikelissä.

Tehokas ilmalämpöpumppu pitää teltan huoneenlämpöisenä pakkaskelilläkin, mutta luonnon äänet – vaikkapa myrskytuulen humina metsässä – kuuluvat erikoisella tavalla teltan sisälle. Tätä ihmeellistä vaikutelmaa on todella vaikea pukea sanoiksi, kyllä se on itse koettava, jotta tietää, mistä tässä oikein on kyse.

Nyt ovat myrskyt kuitenkin väistyneet tältä erää, ja hankikantokelit ovat aivan loistavat tänä keväänä. Lumikengillä pääsee menemään minne vain, ja meillähän on se erinomainen tilanne, että omassa rauhassa saa nauttia luonnosta ja maisemista – täällä ei vastaantulijoista ole liiemmin harmia. Eilen nähtiin lumikenkäretkellä vitivalkea metsäjänis, joka lähti lujaa karkuun melkein nenän edestä. Sille on kyllä luonto järjestänyt erinomaisen suojavärin! Toimii tietysti huonommin lumettomina talvina…

Luonto vääjäämättä heräilee kevääseen pikkuhiljaa. Korpit ja tikat ovat pitäneet melkoista meteliä jo jonkun aikaa. Lähialueen vakituista tikkakantaa edustavat käpytikat, palokärjet ja harmaapäätikat, jotka ovat viihtyneet pihapiirin lintulaudalla monta monituista talvea peräkkäin. Varpuspöllön vihellys on myös yksi kevään ensimmäisiä merkkejä, mutta sitä en ole vielä tänä keväänä päässyt kuulemaan. Teeret ovat keväisin aina soitimella Pirttijärven jäällä – luulin jo yhtenä aamuna kuulleeni niitä, mutta taisin erehtyä tällä kertaa. No, pian niitäkin ääniä kuitenkin varmasti taas kuullaan – ja teltasta on kyllä mukava sitä menoa tarkkailla!

Artikkelikuvista näkyy mm. se, miten hienosti pieni telttamme maastoutuu Pirttijärven maisemiin.

6. maaliskuuta 2019|